The role and meaning of the state in neoconservatism

Neoconservatism as an ideological and political-economic system of knowledge contains a number of ideas about the role, tasks, purpose and meanings of the modern state, its relationship with social institutions (family, church, NGOs), as well as its role in economic relations. American neoconservatism, in contrast to British or German, is also characterized by attention to the foreign policy function of the state. Reconsideration of the role, tasks and significance of the state in various spheres of society and in international relations in modern conditions determines the relevance of our study of this issue. Neoconservatism, the ideas of which were implemented in the policies of the conservative parties of the United States, Great Britain, and Germany in the 1970-1990s, continues to influence the implementation of national and international policies of various states to this day. Neoconservatism, unlike neoliberalism, offers a different understanding of the role and meaning of the modern state. Traditional values are ideologically substantiated and promoted: family, religion, morals, community, and the state. An important place in neoconservatism is given to social institutions, the need to overcome isolation of the individual from the institution of community (religious, social, government). The integration of the individual into social institutions and the return of the importance of the state authority in the worldview of the individual are considered priorities of state influence. American neoconservatism substantiates the US foreign policy function – to protect the democratic values in international relations. In the economic sphere, neoconservatives insist on reducing government intervention in market relations, returning to the ideals of classical economic liberalism, and taking a number of fiscal and monetary policy measures to reduce inflation, unemployment, and stimulate economic development. Although neoconservatism recognizes the need to build a strong state, it is not seen as authoritarian, encroaching on,restricting or abolishing human and civil rights and freedoms recognized in democracies after World War II. However, freedom is understood as a sphere of free behavior of the individual, which exists in relations with other members of society and is limited by the freedom of another person. Keywords: neoconservatism, state, role, individual, social institutions, traditional values, intervention, economy, law.

Is Agriculture a National or County Governments’ Policy Function in Kenya?

As the people of Kenya witnessed the promulgation of the 2010 Constitution, there was so much hope and faith in the atmosphere for a better tomorrow. One of the main reasons for this was the entrenchment of devolution which was expected to lead to better service delivery and promote self-governance. However, almost a decade down the line, the expectations of the people have not been met. The effectiveness of devolution is largely dependent on the nature and extent of powers exercised by the counties and the functions they perform. The Fourth Schedule of the Constitution outlines the functions of the national and county governments. However, some functions such as agriculture seem to overlap. The national government’s function with regards to agriculture is ‘policy’. The same is true for county governments. The national government, through parliament, has enacted a law, the Agriculture and Food Authority Act (AFA Act), which this study finds to have encroached on the functions of county governments. To demonstrate this, the study relies on Article 191 of the Constitution, which is on conflict of laws; on literature review and comparative jurisprudence.

Framing and Translating Expertise for Government

Expertise is of great value within and for government, which seeks to influence complex situations through the use of complex policy interventions. The framing of expertise in government, however, is not immune to popular narratives that we are all experts now and that all perspectives on an issue are of equal value, irrespective of who proposes them. This chapter describes the nature of government work and its challenges; the overlap between expertise, evidence, and values; how expertise has been considered over time in government, and the difficulty in identifying who the expert is. We then reconsider whether expertise is under threat, and identify research gaps that if addressed would support the further professionalization of the policy function in government.

Toimiiko nykyinen maatalouspolitiikka? How does the Common Agricultural Policy function in Finland?

Tämän tutkimuksen päätavoite on arvioida tärkeimpien Suomessa sovellettavien maatalouspolitiikkavälineiden ja -toimenpiteiden relevanssia, koherenssia ja tuloksellisuutta suhteessa yhteisen maatalouspolitiikan kolmeen ydintavoitteeseen ja niiden osatavoitteisiin, joita ovat:1.elinkelpoinen ruoan tuotanto, jossa keskitytään maataloustuloon, maatalouden tuottavuuteen jahintatason vakauteen;2.luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet, jossa keskitytään kasvihuonekaasupäästöihin,luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja veteen;3.tasapainoinen aluekehitys, jossa keskitytään maaseudun työllisyyteen ja kasvuun sekä köyhyyteenmaaseutualueilla.Tutkimus pyrkii vastaamaan erityisesti seuraavaan kysymykseen: Miten Suomessa sovellettavat maatalouspolitiikkatoimenpiteet edistävät elinkelpoista ruoan tuotantoa luonnonvarojen kestävää hoitoa ja ilmastotoimia tasapainoista aluekehitystä? Maatalouspolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet muodostavat kokonaisuuden, jonka osien on tarkoitus tukea ja täydentää toisiaan. Tosiasiassa toimenpiteiden vaikutukset voivat olla myös jossain suhteessa vastakkaisia.Tutkimuksessa tarkastellaan politiikkavälineitä/ toimenpiteitä, joiden toimenpidelogiikka liittyy suoraan CAP:n tavoitteisiin. Analyysia varten valmisteltiin yksityiskohtaiset toimenpidelogiikat, jotka pohjautuvat CAP-tavoitteisiin ja olemassa olevaan teoriaan ja kirjallisuuteen. Analyysissa hyödynnetään yksityiskohtaisia matriiseja, joissa esitetään käytössä olevat politiikkavälineet ja niiden odotettavissa olevat vaikutukset. Matriisit paljastavat, miten yksittäinen politiikkaväline/-toimenpide todennäköisesti vaikuttaa tavoitteisiin. Niistä ilmenee myös, missä määrin eri välineet/toimenpiteet edistävät samankaltaisia tavoitteita, sekä niiden mahdollinen vuorovaikutus, esim. niiden keskinäinen synergia, niiden neutraalius toisiinsa nähden tai niiden toisilleen aiheuttama haitta.Politiikkatoimenpiteen relevanssia eli sitä, missä määrin toimenpiteen tavoitteet vastaavat tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä, on tarkasteltu pisteyttämällä yksittäiset toimenpiteet sen perusteella, miten merkityksellisiä välineiden tavoitteet ovat tunnistettujen prioriteettien ja kysymysten kannalta. Politiikkatoimenpiteiden johdonmukaisuutta tarkasteltaessa on analysoitu, missä määrin yksittäinen toimenpide on yhdenmukainen muiden, samankaltaisiin tavoitteisiin pyrkivien toimenpiteiden kanssa. Politiikkatoimenpiteiden tuloksellisuutta analysoitiin arvioimalla, miten tuloksellista toimenpiteiden täytäntöönpano on ollut.Tutkimuksen tulokset osoittavat, että maatalouspolitiikkamme tärkein tavoite on elinkelpoisen ruoan tuotannon ylläpitäminen ja maatalousyrittäjien tulotason säilyttäminen. Sen takia maatalouteen kohdistuvalla tuella sekä sen luonteella ja määrällä on Suomessa erittäin keskeinen rooli maatalouden kilpailuedellytysten turvaamisessa maan eri osissa ja tuotantosuunnissa. Ympäristölliset perusteet on otettu aiempaa suurempaan asemaan tuen myöntämisessä, mutta niiden painoarvo politiikan muotoilussa on edelleen suhteellisen vähäinen.